Raakaruoka eli elävä ravinto on viime vuosina ollut puheenaiheena terveysruokapiireissä. Sen kehittäjänä pidetään liettualaissyntyistä Ann Wigmorea, joka uskoi tuoreen ravinnon sairauksia torjuvaan voimaan. Prosessoimaton ruoka sisältää runsaasti antioksidantteja ja ravintoaineita verrattuna keitettyyn, ja moni vannookin sen nimeen. Elävä ravinto on pääsääntöisesti kasvisruokaa. Montaa suomalaista se edelleen kummeksuttaa, 
sillä historiallisesti se ei juuri istu suomalaiseen perinteeseen. Onhan ilmastomme valtaosan vuodesta kylmä ja ruoan kasvattamiseen sopimaton. Sen sijaan afrikkalaisten esi-isiemme arvellaan syöneen hyvin raakaruokapainotteisesti: paljon tuoreita kasviksia, siemeniä ja hedelmiä.
Vaikka raakaruoka tuleekin tropiikista, sen edut ovat selvät myös suomalaisille. Nykyinen raakaruoan määritelmä on, ettei ruokaa ole kypsennetty yli 45 asteiseksi. Sen uskotaan puhdistavan kehoa ja virkistävän olotilaa. Kypsentämättömässä ruoassa on entsyymejä, jotka auttavat sen sulamista. Lisäksi kypsentäminen usein tuhoaa valtaosan vitamiineista sekä hivenaineista kasviksissa.
Raakaruokaa syövä ei käytä uunia tai hellaa ruokansa valmistamiseen. Sen sijaan monitoimikoneet, kuivurit, raastinraudat ja tehosekoittimet ovat usein kovassa käytössä. Ateriat ovat usein yksinkertaisempia kuin kypsennetyt, esimerkiksi aamupala saattaa olla 5 banaania ja 10 taatelia. Monimutkaisempiakin sovelluksia kuten herkullisia kakkuja ja kaikenlaisia salaatteja voi luoda.
Useat elävän ravinnon syöjät syövät myös toisinaan kypsennettyä ruokaa, mutta pyrkivät pitämään valtaosan ruokavaliostaan raakana. Tämä auttaa lisäämään päivään monenlaisia ravintoaineita, vaikka raakaruokavalion kokonaisvaltainen omaksuminen olisikin liian haastavaa. Smooti aamupalaksi, elävä salaatti lounaaksi raakaruokakakkupalan kera tai kesäkurpitsaspaghetti iltapalaksi auttaa lisäämään elävän ravinnon tuomia etuja omaan elämään. Tätä Shasa tavoittelee.
Suomalainen ruoanlaittokulttuuri sisältää paljon kypsennettyjä ruokia sekä lihaa. Vaihtoehtoja kuitenkin on. Suomestakin löytyy runsaasti ravintorikkaita kasviksia, kuten kaaleja, omenoita, marjoja, juureksia, papuja ja viljoja. Pavut voi idättää ravintosisällön säilyttämiseksi, juureksia voi raastaa maistuviksi salaateiksi, omenoita kuivata kuivurilla tai säilöä purkkeihin, ja viljoja voi vaikka fermentoida tempeksi. Mahdollisuuksia on meilläkin monia, kun asiaa tutkii. Lisäksi ruokalautasta voi täydentää ulkomailta tuoduilla kasviksilla, kuten avokadoilla, pähkinöillä tai vaikka banaaneilla. Reseptejä löytyy mielin määrin, ja me Shasalla voimme auttaa alkuun. Tutustu esimerkiksi smootikirjaamme, joka tarjoilee ravintorikkaimmat ja herkullisimmat smootit!